Bilisummaa Saba Oromoo

Saturday, 6 October 2012

Sunday, 25 December 2011

video
Tokkummaan humna!
Qabsoon bilisummaa oromoo yeroon isaa maalif dheerate?
   Aakkuma beekamutti sababa tokkummaa dhabuutin qabsoon bilisummaa oromoo yeroo dheeraa akka lakkaawatu sababa ta'ee jira.

Saturday, 8 October 2011

Dhaamsa Oromummmaa kan oromoota hunda ilaallatuu fii atattama kan ta'e.

Duraan dursee nagaan koo kan oromummaa bakka jirtan hundatti isin haa qaqqabu sabboontota,kabajamtoota,jaalatamtoota ilmaan oromoo hundaaf yaada tokko atattama kan ta'e dhiyeessun dirqama waan natti ta'eef ammaan duras barreeffama kana yeroo baayyee irra deddeebi'ee facebook kiyya irratti maxxaanseen ture.haata'u malee waanti barreeffamni sun of keessatti qabate barreeffama white house barack obama fii waajjira mootummaa addunyaa irraa kan bahe yommuu ta'u barreeffamni kunis kan inni irratti xiyyeeffatee barreeffame waa'ee rakkina ummata oromoo yeroo irraa yerootti babal'atee deemaa kan jiruu fii fuula duraas sodaachisaa kan ta'e waa'ee rakkoo ummata oromoo fii keessumatti barattoota oromoo akkasumas baqattoota oromoo biyyota ollaa keessatti akka malee dararamaa jiranii fii haala adda addaa irratti xiyyeeffachuudhan barreeffamni kun waan baay'ee barreessee jira.

Haaluma kanan wal qabatee rakkoon ummata oromoo kun maal irraa akka madde yommuu dubbatu barreeffamni kun ummatni oromoo biyyota ollaa keessatti baqattummaan akka rakkatanii fii barattootni oromoo biyya isaanii keessatti mana hidhaatti guuramaa jiraachuu isaanii waldaan falmitoota mirga dhala namaa fii waldaan gamtaa tokkummaa kan mirga dhala namaatif mormu tokkummaan europe gabasuun isaa kaasudhaan barreeffama dheeraa erga barreessee booddee maddi rakkoo kanaa mootummaa ethiopia kan amma biyya bulchaa jirtu gabrummaa dachaa ta'e ummata oromoo fii ummata biyya sanaa irraan gahaa akka jirus erga saaxilee booddee yaada kanaaf furmaata kennuun kan danda'amu maal akka ta'es barreeffama kana keessatti tuqamee jira.rakkoon ummata oromoo kun waajjira mootummaa addunyaa keessatti rakkoo amansiisaa ta'uu isaatif jedha barreeffamichi lammiilen oromoo namootni 5000 ol ta'an iyyannaa barreessudhaan gara waajjira tokkummaa mootummootatti dhiyeeffachuu danda'uu akka qabanii fii iyyannaaleen ammaan dura gara white housetti dhiyaatan hunda wajjin walitti dabalamanii murtii isa dhumaa kennuuf mootummaan addunyaa yaada kana gadi fageenya erga hubatee booddee rakkooleen kun haala kanaan yoo kan itti fufu ta'eef waggaa 10 dhufu keessatti ilmi namaa keessumatti lammiin oromoo dhibbentaa 99n akka biyya irraa manca'uu fii akka mana hidhaatti guurramee dhumu ta'a jechuudhan gabaafamee jira.


haaluma kanaan wal qabatee barreeffamni yeroo irraa yerootti ilmaan oromootin barreeffamee gara waajjira tokkummaa mootummootatti dhiyaate yoo kan madaalamu ta'eef dhibbentaa isaa beekamuu hin danda'u kan jedhan barreessan tokkummaa mootummootaa banck moon yaada kana irratti sa'aa tokko erga dubbatee booddee ture dubbii himaan wajjirichaa yaada kana barreessee gara mootummaa addunyaatti dhiyeessuf kan dirqama itti ta'e jedha barreeffamichi kun.


kanaaf yeroo ammaa kana waanti atattamaan barbaadamaa ta'e iyyannoo namoota 5000 yeroo gababaa keessatti gara waajjira tokkummaa mootummootaa akka qaqqabu kan jedhamu yommuu ta'u warri yaada kana barreessuu dandeessan iyyannaa keessan erga barreeffattanii booddee code/koodii/
ittiin ergamu ammoo gara keenyatti barreessudhaan argachuu akka dandeessan isin hubachiisuu barbaadna.koodin kun asirratti barreeffamuun hin barbaachisu waan ta'eef jecha iccitii jiru bittinneessa jechuun erga itti amannee booddee asirratti barreessuu irraa of qusannee jirra.kanaaf yaada dhiyaate fii carraa argame kantti gargaaramnee mootummaan abbaa hirree kun atattamaan akka biyya irraa manca'uuf tokku taanee yaada keenya tokkoomsudhaan iyyannaa keenya gara qaama dhimmi kun ilaallatuutti akka dhiyeeffannu jechuudhaan iyyannaa keenya gara keessan dabarfannee jirra.


Iyyannaa keessan erga barreeffattanii booddee koodii iyyannaan sun ittiin ergamu argachuuf karaa teessoo keenyaa asiin gadii kanaan nuuf barreessaa.
hawi123@hotmail.co
bkiilolee@yahoo.com
oromiyaa11@gmail.com
akkasumatti warri bilbiluu dandeessan ammoo lakkoofsi ittiin hojjannu 0033629208003 yommuu ta'u karaa biraatin face book kiilolee birraa inbox keessatti ergaa keessan barreeffachuu akka dandeessan isin beeksisuu barbaadna.

     **Gadaan gadaa bilisummaati**
      **   Oromiyaan ni bilisoomti** 

Tuesday, 4 October 2011






Barreessaan barreeffama kanaa abbaa magaal guutamaa ykn kiilolee birraa yommuu ta'u barreeffamni kun barreeffama seenaa yaadannoo bara baraa yommuu ta'u fuula duraaf yaadannoo seenaa kana dhaloota boruu dhaalchisuuf yaadamee kan hojjatame yommuu ta'u barreeffamni kun kan addaan hin citnee fii akka itti fufu ta'uu isaas asumaan itti dabalee barreessuun barbaada.
 

Saturday, 1 October 2011

Morkataa Roorroo amantiin oromoota walitti diruu akka dhiisu haa gorsinu

  Amantii sababa godhachuudhan warri oromoota walitti diraa jirtan kan akka morkataa roorroo hojii akkanaa irraa akka of qusattan ammaan duras gorsi addaa addaa yeroo baay'ee akka kennamaafii ture warri keessa isaa beeku ni dubbatu.morkataan garuu gorsa kana fudhachuuf dandeettii inni qabu baayyee salphaadha.haa ta'u malee bakka addaa addaatti beekaa fii hayyuun oromoo ana malee hin jiru jechuudhan beekumsa isaa kan amantii olola oofudhaan akka oromootni gamtaa tokko ta'anii waliin hin hirmaannef shira chimaa erga geggeessuu jalqabee turee jira.

Namtichi morkataa roorroo jedhamu kun ammaan dura otuu carraa biyya 3ffaa hin argatin dura biyya keenyaa magaalaa naironi akka ture kabn dubbatu odeeffannoon keenya yeroo sana keessattis hojiin inni hojjachaa ture yoomiyyuu kan dagatamuu qabu miti jechuudhan kan gabaafame yommuu ta'u barreeffamni kun irra deddeebi'uudhan kan inni barreessee shira akka morkataan ilmaan oromoo irratti hojjachaa ture gonkuma alagaadhanuu ilmaan oromoo irratti hojjatamee hin beeku erga jedhee booddee hojii farrummaa morkataa roorroo yeroo gabaabbinaan ibsu biyya keenya magalaa nairobi keessatti embassy ethoipia warra kenya keessa jiran wajjin hariiroo chimaa tolfachuudhan ilmaan oromoo warra fincila diddaa gabrummaa baqatanii biyya sana keessatti lubbuu isaanii jiraachisaa jiran keessaa kan alagaati gurgurate 1-henok moosisa
2-mohamed abbaa garoo
3-girmaa tolosa
4-bekele olanaa 
5-muusaa adam
6-zaakir huseen fii nama 3 kan yeroof maqaan isaanii hin argamin irratti shira xaxee qarshii dhuma hin oollef jecha ilmaan oromoo gurguratee akka keeziin/case/isaa atattamaan gara biyya sadaffaa qaqqabuuf gochuudhan tarkaanfii inni oromoota warra lubbuu isaanii baraaruf biyyaa baqatan irratti shira akkasii erga hojjachaa turee booddee biyya 3ffaa argatee gara biyya norway erga deemee boodas haaluma kanaan walii galteen ilmaan oromoo kaayyoo tokko irratti akka waliin hin hundoofnef tattaaffii inni gochaa turee fii kan inni yeroo ammaa kanas hojjachaa jiru akka malee kan nu gaddisiise jechuudhan odeeffannoon keenya gabaasee jira.

Haaluma kanaan wal qabatee hojiin namichi kun hojjachaa ture kana duwwaa otuu hin ta'in bara 2008 fii 2009 keessa guyyaa kabajaa gootota oromoo yaadannoo qophaawe irratti olola amantii kaasudhaan yaada adda addaa dhiyeessee shakkii guddaa oromoota ayyana goototaa kana kabajuuf magalaa oslo keessatti wal gahan akka walitti muufatanii addaan bittinaawan godhee kan jiru yommuu ta'u amantii waaqeffataa fii amantiilee gara biraa walitti buusuf yoo tattaafateyyuu yeroo sanaaf akka hin milkaawin kan dubbatan warri ayyaanicha irratti argaman garuu sababa sana irraa kan ka'een jiraattota biyya norway keessa jiraatan hirphaa gaanfurree;tottoobaa,ilfinash qannoo fii oromoota amantiin isaanii waaqeffataa ta'e warra islama ta'an wajjin walitti buusuuf carraaqqii guddaa akka gochaa tures hubatamee jira.

Bara 2011 kabajaa ayyana irreechaa ykn irreessaa kan biyya norwayitti oromootan qophaawe irratti yaada inni kenne keessaa amantiin waaqeffataa jedhamu hin jiru,jiraachaas hin turre,jiraachuus hin danda'u kan jedhu dhiyeessee yaada kanaan oromoota hedduu walitti buusuf tattafachaa kan ture ilmaan oromoo meeqatam akka walitti dallanan godhee jira.namni kun hanqina dammaqinaa kan qabu yommuu ta'u garee isa deeggartu kan dhalootan biyya tokko ta'anii fii warra sheekanaa husseenitti amanan deeggartoota ijaarratee akka mormii guddaan ka'u godhee jira.

Egaa ilmaan oromoo ayyanicha irratti argaman yeroof yoo walitti muunnoon jiraateyyuu yeroo ammaa kana garuu waanti nama yaachisuu tokkollee akka hin jirre maddi odeeffannoo kun irra deddeebi'ee addeessee jira.haaluma kanaan kan wal fakkaatu addi bilisummaa oromoo biyya keessatti dargaggoota oromoo lafarraa ficcisiisaa jira jechuudhan facebook isaa irratti barreessaa akka turee fii waa'ee amantii irra deddeebi'ee barreessaa kan jiru namni kun amantiin kan abbaati biyya garuu waliin qabna jedhamee erga itti himamee boodallee hojii isaa irraa kan of qusachuun irra ture dhiisee cimee hojjachuu akka jalqabes qorannoo namota isa beekan irraa argame irraa hubachuun danda'amee jira.


Sana malees sarara paltalk irratti ummata oromoo warra gamtaa tokkummaa oromoo irratti wal mari'achuuf yeroo isaa gubee yaada wal jijjiirrachuutti jiru jidduu seenee seenaa amantootaa fii kutaan oromoo kudha tokko miti kutaa lama qofa jechuudhan yaada sana akka hirmaannan ilmaan oromoo hin milkoofnef yaada hin barbaachifne kan amantiilee oromoo kan waaqeffannaa,islma,chiritian,jechuudhan kaasee walitti diraa ture ammas haaluma sana irratti argama jechuudhan gabaafamee jira.


barreeffamni kun ammallee hin raawwanne fuula duraaf itti fufa..

Monday, 26 September 2011

Duraan dursee nagaan koo kan oromummaa bakka jirtan hundatti qilleensa iraan isin haa gahu kabajamtoota sabboontota ilmaan oromoo hunda keessan jedhee ergan nagaa koo isinitti dhaammadhee booddee waantin jechuu barbaadu akka asiin gaditti argamu kana ta'a.

Sunis haala yeroo ammaa kana ummata oromoo jiddutti argamu kan addaan wal qoodun hojjachaa jiran keessumatti hooggantoota adda bilisummaa oromoo keessaa warra ammas akkuma kaleessaa maqaa ethiopiatin qabsaawuu barbaadan keessaa akka fakkeenyatti amin jundi kan jedhamu maqaa kaasun kan danda'amu yommuu ta'u amin jundi miseensota qabsoo bilisummaa oromoo keessaa nama isa tokko yommuu ta'u yeroo ammaa kana garuu warra habashaa maqaa ginbot7
jechuun of moggaase wajjin haraarama geggeessaa akka jiruu fii qabsoon bilisummaa oromoo ammas akkuma kaleessaa akka lafa irra arkifatuuf gochaan inni gochaa jiru akka inni yaadutti ummata oromoo fii miseensota hunda abdii kutachiisuf socha'aa akka jirus beekamaadha.

Haalli kunbifa lamatti addaan bahee laalamuu kan qabuu fii qabsoon bilisummaa oromoo galma gahuu kan danda'u sochii habashootaa kan ginboot7 otuu hin ta'in qabsoo qulqulluu makaa of keessaa hin qabneen qabsoon bilisummaa oromoo galma gahuu danda'a malee habashoota wajjin akka hin taanes warri muuxannoo qabsoo bilisummaa oromoo qaban irra deddeebi'anii dubbachaa jiru.


Egaa akkuma beekamutti qabsoon bilsummaa oromoo kun gara qabsoo warra habashatti dabalamee wajjin qabsaayun kan dirqama ta'ee mull'dhatu yoo ta'eef waan lama gurguddaa hubachuun barbaachisaadha.innis tokkummaa fii wal amantaa wal amananii wajjin hojjachuu fii waliin tarkaanfachuu ilmaan oromoo caayaa tokko jalati walitti qabamee tokkummaan miseensota bilisummaa oromoo cimee sadarkaa kam irra akka gahe erga hubatamee booddee tokkummaa kun bakka barbaadamu gahee yoo kan argamu ta'eef habasha wajjin qofa otuu hin ta'in abbaa barbaadne wajjin waliif galteedhan qabsoon kamiyyuu geggeeffamuu ni danda'a.sunis mirkanaawuun kan danda'amu tokkummaan miseensotaa fii kan abbootii taa'itaa adda bilisummaa oromoo kan haala amma jiru kanaan otuu hin ta'in fuula duraas amansiisaa fii rakkoo boru ummata oromoo qunnamuu danda'uuf deebii guddaa deebiisuu fii injifachuu kan danda'u yoo ta'eef ammaa barbaadne wajjin qabsoo hidhannoo geggeessun kan nama rakkisu miti.

Haala kanaafis fakkeenya guddaa ta'uu kan danda'u rakkoolee kaleessa qabsoo bilisummaa oromoo keessatti mul'dhachaa turan otuu sirna tokkoon hin ilaalamin hooggantoota duwwaatti amanuudhan qabsoon bilisummaa oromoo galma gahuu danda'ama jedhamee otuu tokkummaa fii wal amantiin siyaasaa miseensotaa fii abbootii waraanaa jiddutti hin mirkanaahin waan guddaa hojjachuuf karaa seenun adda bilisummaa oromoo akkuama yeroo ammaa ilaaltan kanatti qabsoon kun yeroo dheeran akka lafarra butamee duubatti harkifatuu fii gara dadhabbinaatti deemaa jiraachuun isaa haala yeroo sana irraa ka'een ta'uu isaa hubatamera.

Yeroo ammaa kanas akkuma kaleessaa sanatti tokkummaan keenya eessa akka gahee fii sadarkaa kam irra gahuu akka danda'u keessumatti miseensotaa fii ummata oromoo magaalaa fii baadiyyaa jiddu galeessa kan godhate hirmaannan tokku ta'uu isaa fii ummatni bal'aan oromoo kutaalee hunda keessa jiru akkasumattis warra biyya alaa jiru dabalatee ummatni kun kan afaan tokkoon dubbatu yoo ta'eef warra habashaa qofa otuu hin ta'in warra abbaa barbaaddee wajjin walii galuun tokkollee kan rakkoo fiduu danda'u akka hin taane hubachuun barbaachiisa ta'a jedheen yaada.


Monday, 6 June 2011

Laga mormorii fii mootummaa wayyaanee

       Yeroo ammaa kana mootummaan wayyaanee warri mallas zenaawwiitiin durfaman waa'ee laga mormor hidhuu ilaalchisee ummata gowwoomsuu fii waan hin jirre dhugaa fakkeessitee biyya keessa akka saree maraattee naannawuudhan qarshii kadhachaa akka jirtu hubatamee jira.
     Biyya canadatti kan bobba'e gareen horii kadhatu akkuma gara canadatti duuleen haalli itti amananii deeman mijjaawuu dhabee akka qaanfatanii of duuba deebi'an beekamadha.garee waa kadhachuuf gara kanadatti bobba'e ummatni hirira nagaa itti bahuun qarshii kadhatee deebisee meeshaa waraanatiin bitee ummata cunqurfamatti duuluf karoora akka qabu kan mootummaa can,adatiif gabaasan ummattootni cunqurfamoo warri biyya canadaa jiraatan saaxilanii jiru.
    kana malees torbee darbe kana keessa baatii caamsaa keessa gara biyya francetti kan duule gareen kadhattuu wayyaanee kan mallasaa zeenawwitiin durfaman gara biyya france magaalaa Lyonitti ummata walitti qabatanii qarshii funaannachuuf yaalin isaan godhan otuu hin mijjaawin hafee ture.
     magaalaa Lyonitti kan argamu mana nyaataa kan abashaa maqaan isaa minilik hoteel jedhamu tokkotti jala deemtuu warra kadhattuu kan taate lammiilee habashaa fii kan oromoo ta'ani tokko gara hawasa biyyattii keessatti argamanitti erguudhan akka wal gahanii waan barbaachisu waa'ee laga mormoriif gumaachan gaafachuuf yaalii guddaan godhamee ture.garuu otuu hin milkaawin waan hafeef ganama sana otuu oolanii hin bulin xiyyaruma dhufaniin gara biyya isaanitti akka deebi'anis hubatamee jira.
    Dura taa'aa wayyaaneetiin kan durfamu gareen kun yoo haalli biyya france mijjaawee biyya awuroophaa guutuu keessa deemanii horii kadhachuuf yaadanii akka manaa bahan kan dubbattu jaleen wayyaanee tokko kan lammiin oromoo ta'e maqaan isaa Asheetuu kan jedhamu garee horii kadhattu kana jalaa miliquudhan biyya francetti yeroo ammaa kana koolu-galtummaa gaafachuu irra akka jirus itti dabalee kan addeesse maddi oduu kanaa Asheetuun biyya kanatti koolu-galtummaa kan gaafate ofii isaatif jaallatee otuu hin ta'in dammaqinsa oromootni magaalaa Lyon kennaniifitti gargaaramuudhan ture garee horii kadhattu kana jalaa akka miliqus kan godhe ilmaan oromoo jiraattota magaalaa Lyon akka ta'es hubatamee jira.

Waa'een dhimma baqattoota oromoo biyya yaman haalan yaaddessaa ta'ee jira

      Baqattoota oromoo warra biyya yaman jiraatan haalli isaan irratti argaman akka malee yaaddeessee jira jechuudhan UNHCR torbee darbe kana keessa gabaasee jira.
     Haala biyya yaman keessatti lammiilee biyyaa jidduutti wal diddaa huumameen lolli goggeeffamaa jiru baqattootaf haalan daran ta'uu isaa ture kan dubbatamaa jiru.

Sunday, 5 June 2011

Alabaa bilisummaa oromoo